Tänään on ollut sellainen päivä. Tylsä ja yksinäinen. Ulkona olen käynyt ruokaostoksilla eikä lotostakaan tullut mitään. Aivan varmasti kaikki muut ihmiset viettävät hauskaa ja mielenkiintoista lauantaita, yksin tai yhdessä rakkaansa tai rakkaidensa kanssa.
En minäkään yksin ole. Tyttäreni ja kissani pitävät seuraa. Kissa nukkuu, mulkoilee ja silloin tällöin pyytää ruokaa tai haluaa päästä ulos. Tytär on koneellaan, haluaa välillä ruokaa, ei mulkoile eikä halua päästä ulos. Sanoo sanan silloin, toisen tällöin. Katsoimme nelosen leffaa Unelmien naapuri, joka oli raikas ja hauska romanttinen komedia. Se piristi.
Vaikka minulla ei ole rakasta kumppania, miestä, en yleensä tunne oloani yksinäiseksi. Olen tottunut elämään yksin. Tämän päivän fiilis johtuu siitä, että olen fiilistellyt ystäväni viikonloppua, jonka kuvittelevan olevan tulvillaan onnea ja rakkautta. Tuollaisia ajatuksia ei yksin olevan mieleen saisi päästää, koska ne muistuttavat siitä, mitä ei ole.
Onneksi tällaisia fiiliksiä on harvoin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti