torstai 25. helmikuuta 2010

Sä vaan et ole vielä valmis

Tänään selvisi, miksi miehiä olevat ystäväni kertovat minulle tarinoita naisten kohtaamisesta. Miten mies toimii tilanteessa, mitä sanoo, kuinka käyttäytyy. Ystävieni puheiden kyynisyys sai minut puuskahtamaan: ”Ei ihme että en käy deiteillä”.

”Mutta mehän valmennetaan sua!”
”Sä vaan et ole vielä valmis.”

En taatusti ole. Kaiken valmennuksen jälkeen epäilisin jokaista deittikumppania ammattideittailijaksi, joka vain haluaa taas uuden naisen. Valmennuksessa saamani tiedot veisivät tilanteesta aitouden, spontaaniuden ja jopa kiinnostuksen. Tsekkaisin vain miehen käyttämiä metodeja ja vertailisin niitä oppimaani.

Ystäväni saavat lopettaa valmentamiseni. Valmennuksen tuloksilla ei ole takeita. Heidän elämäänsä pitkään seuranneena tiedän, että ei heilläkään onnista aina. En tarvitse enkä halua valmennusta siitä, mitä keinoja toinen käyttäisi minut hurmatakseen.

Olen romantikko.Naiivisti kuvittelen ja uskon, että rakkauden voi kohdata sattumalta. Uskon, että toiseen voi tutustua ilman harjoiteltua ja järjestettyä teeskentelyä. Koska en käy missään, näitä tutustumismahdollisuuksia on niukalti. Mutta eihän sitä koskaan tiedä …

Kuva elokuvasta In the mood for love.

3 kommenttia:

Maria kirjoitti...

Olen niin iloinen, että joku uskaltaa tunnustautua romantikoksi. Eläköön!

Romantiikka ja sentimentaalisuus sekoitetaan turhaan, niiden ei tarvitse olla synonyymejä. Minä esimerkiksi olen romantikko, mutta en voi sietää sentimentaalisuutta. Sitä taas löytyy "romanttisesta" kirjallisuudesta (harlekiinit), johon romantiikka valitettavan usein latistetaan.

Anonyymi kirjoitti...

Ihmeitä kyllä tapahtuu. Katsoin telkkarista Lupaus-sarjaa, jossa 4 satunnaisesti kadulta pysäytettyä ihmistä lupasi olla viisi viikkoa ilman alkoholia. Vikassa jaksossa näytettiin tilannetta puoli vuotta kuvausten jälkeen. Mies ja naiskokelas rakastuivat toisiinsa proggiksen aikana ja nyt he asuivat yhdessä. Olisivatko he ikinä muuten tavanneet, jos heitä ei olisi randomina valittu katuvilinästä?

Kirjastonhoitajatar kirjoitti...

Romantiikka on uskottavaa, sentimentaalisuus ei.

Rakkauden ihmeitä tapahtuu ja sellainen voi tapahtua minullekin:)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...