Tuntuu, että asiat eivät suju. En osaa enää laihduttaa. Ostan suklaata ja syön sitä, vaikka tiedän, ettei se ole minulle hyväksi.
Oikeastaan pelästyin kuivaa ihoani ja kuivia hiuksiani. Ihooni ilmestyi punaisia läikkiä, joihin ei mikään kosteusvoide tunnu tepsivän. Siispä nautin rasvaa sisäisesti. Voi olla, että kuiva iho johtuu pitkästä pakkaskaudesta, mutta se voi johtua myös vähärasvaisesta ravinnosta. Olen myös vähentänyt suihkussa käyntiä, koska se kuivattaa ihoa. Ostan kosteusvoiteita, joiden toivon auttavan, mutta tähän mennessä se on ollut rahojen suihkussa repimistä.
Punaiset läikät ilmestyivät myös käsiini. Aivan kuin ihoni olisi päättänyt kuolla muuttumalla ensin punaiseksi ja sitten kuivumalla pois. Käsivoidetta laitan puolen tunnin välein ja yllättäen se on auttanut. Käteni eivät näytä enää yhtä kamalilta kuin lauantaiaamuna. Ehkä käsivoide korjaisi ihovaurioni myös muualla vartalossani.
Tänään oli kuitenkin ihan hyvä päivä. Töissä viihdyin ja tein työni innokkaasti siihen paneutuen. Ruokailuhetki oli hauska kuten aina ennenkin hyvässä seurassa. Aamulla huomasin Hesarista, että Akateemisen kirjakuapan ale jatkuu. Olin unohtanut sen kokonaan, vaikka aleluettelossa oli yksi kirja, jonka halusin ostaa.
Kirjahyllyssäni ovat kaikki ne Portti-lehdet, joissa on Pasi Jääskeäisen novellit. Sieltä löytyvät myös Lumikko ja yhdeksän muuta sekä Missä junat kääntyvät. Sen sijaan Taivaalta pudonneen eläintarhan ostin vasta tänään. En ole ehtinyt vielä lukea esipuheen laihtuvaa siamilaista kissaa pidemmälle novellikokoelmaa, mutta jo esipuhe sai minut hyvälle tuulelle. Suurin osa kokoelman novelleista ovat minulle tuttuja, koska ne on julkaistu aikaisemmin Missä junat kääntyvät -kokoelmassa. Tähän Taivaalta pudonneeseen eläintarhaan tarinat on editoitu ja muokattu ja onpa siinä uusiakin tarinoita. Pidän kovasti Jääskeläisen tavasta kirjoittaa.
Joten miksi suotta haaskaan tässä hyvä lukuaikaa kirjoittelmalla blogia? Sitä minäkin ihmettelen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti