En ole kielipoliisi. Olen usein epävarma sen suhteen, kirjoitetaanko sanat yhteen vai erikseen. Aikoinaan ylioppilasaineessani kirjoitin jokaisen yhdyssanan erikseen, varmuuden vuoksi. Niin systemaattinen virhe ja loistava tekstini ;) hellyttivät aineiden tarkastajat ja sain ällän.
Yhdyssanojen kirjoittaminen erikseen tuntuu nykyään olevan pikemminkin käytäntö kuin poikkeus. Ja onko se mikään virhe nykyään? Kieli kehittyy ja olen kuullut väitettävän, että hankalista yhdyssanoista joudutaan tulevaisuudessa luopumaan siksi, ettei niitä kukaan käytä.
Niin kauan kuin viikon loppu tai myynti hinta tai kylpy vaahto satuttaa kielikorvaa, uskon yhdyssanojen käyttöä pidettävän toivottavana. Kielikorva kuitenkin turtuu ja säännöt hämärtyvät, koska erikseen kirjoitettuja yhdyssanoja vilisee lähes joka tekstissä. Kännyköissä – ainakin Nokian malleissa – ennakoivan tekstinsyötön käyttö edellyttää sanojen kirjoittamista erikseen, muuten niitä sanoja ei tunnista kukaan. Kuinka moni viitsii palata tekstissä taaksepäin ja poistaa tyhjän välin sanoja erottamasta?
Joissakin tapauksissa tekstin merkitys muuttuu sen mukaan, kirjoitetaanko sanat yhteen vai erikseen. Viimeksi olen nautiskellut seuraavilla lauseilla:
Ruokana oli makkaravalikoima, musta makkara oli parasta!
Ruokana oli makkaravalikoima, mustamakkara oli parasta!
Suomenkieli on ihanaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti