Tutustuin astrologiaan kolmetoistavuotiaana. Kirjastosta lainasin sinikantisen kirjan, jossa opetettiin laskemaan astrologinen syntymäkartta. Monen muun asian lisäksi siinä oli taulukko planeettojen sijainnista muutaman vuosikymmenen ajan.
Ensin opiskelin oman karttani, jossa oli yksi pulma. Olen syntynyt keskiyöllä, en vain ollut varma kumpana keskiyönä, vuorokauden alkaessa vai päättyessä. Kuun merkki vaihtui vuorokauden aikana. Nuorena tyttönä pidin kuuta leijonassa parempana kuin kuuta ravussa. Siksi päädyin siihen, että olen syntynyt vuorokauden päättyessä.
Vilkaisu syntymävuoteni kalenteriin olisi selvittänyt, että olen syntynyt vuorokauden alussa, mutta en sitä tehnyt. Vielä kymmenen vuotta myöhemmin annoin astrologille syntymäaikani vuorokauden loppuun. Siitä muutaman kuukauden päästä asia valkeni minulle ja vasta sitten sain karttani kohdalleen.
Tutustuessani astrologiaan nuoren neidon mieleni tarvitsi tietoa itsestäni. Astrologia antoi minulle tietoja myös muista ihmisistä. Keräsin syntymäaikoja ja planeettojen sijaintitaulukkojen avulla selvitin muiden ihmisten karttoja. Etenkin minua viehätti ”mikä merkki sopii minkä merkin kanssa -jutut” , sillä olin kovasti ihastunut yhteen poikaan. Merkkivertailujen avulla tulin siihen tulokseen, että olemme unelmapari. Olimme yhdessä useamman vuoden.
Opiskeluaikoina tutustuin astrologiin, joka opetti minulle syntymäkartan laskemisen. Joka tapaamisella hän opetti minulle astrologiaa, millainen on mars vesimiehessä, mitä venus konjunktio pluto tarkoittaa jne. Hän opetti minulle, kuinka lasketaan kahden ihmisen yhteiskartta. Hän uskoi, että se oli varma keino saada selville ihmisten yhteensopivuus.
Tiiviissä astrologian opetuksessa aloin pitää itseäni niin pätevänä astrologina, että uskalsin selittää ihmisten karttoja. Syntymäkartan tulkinnassa käydään yleensä läpi ihmisen vahvuudet, heikkoudet, taipumukset ja persoonallisuudenpiirteet. Tulkinta päätetään kurkistukseen tulevaisuuteen. Olin hyvä kartantulkitsija, sillä olen intuitiivinen ja hyvä puhumaan. Astrologinen tietämykseni olisi toki voinut olla parempi, mutta siitä eivät tienneet he, joiden karttoja tulkitsin.
Astrologikokeilut kuitenkin nolottivat minua. Koin olevani vain harrastelija varsinaisten taitureiden rinnalla. En paljoa puhunut astrologian opettajalleni, että olen kokeillut kartantulkintaa. Nolous sai minut myös lopettamaan. Vuosien aikana saatoin ystävilleni tai tutuille kertoa heidän kartoistaan jotain, mutta yleensä välttelin asiasta puhumista. Silti vielä nykyäänkin eräs ystäväni esittelee minut astrologina.
Vuosien aikana astrologiasta on tullut minulle hupia ja viihdettä. Selvitän uusien tuttavieni syntymäajat ja annan netin laskea heidän kartat. Niistä katson planeettasijainnit ym., mutta muuten annan asian olla. Silti mielessäni kaihersi joitakin vuosia sitten se, että en kehittänyt itsestäni loistavaa astrologia.
Nyt ajattelen, että minun ei tarvitse olla loistava astrologi. Kirjastonhoitajattarena on paljon mukavampi olla. Päivän sinkkuhoroskooppeja kirjoitan vain, koska kyllästyin perin juurin horoskooppien juttuihin rakkauselämästä. Ei sinkulla ole rakkauselämää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti