Heinäkuussa 2001 sai ensiesityksensä Suomessa elokuva, jota en silloin käynyt katsomassa. Luin ylistävät arvostelut, kuuntelin katsojien haltioituneita kehuja enkä silti mennyt elokuvateatteriin sitä katsomaan. En muista, oliko siihen mitään syytä.
Sub-tv näytti elokuvan parin vuoden päästä. Koska se tuli kovin myöhään, tallensin elokuvan videolle. Ensimmäinen katsomiskerta koostui useista pätkistä, jostain syystä ei ollut aikaa katsoa koko elokuvaa kerralla. Kun sitten vihdoin viimein näin sen kerralla, tiesin katsovani elokuvaa, joka tulee aina olemaan rakastamieni elokuvien ykkössijalla. DVD-kauteen siirryttyäni se oli ensimmäisiä ostamiani elokuvia.
In the Mood for Love on maaginen ja kaunis elokuva kaipauksesta, surusta, tuskasta ja rakkaudesta ja - moraalista. Pelkästään Maggie Cheungin pukuja katselee lumoutuneena. Tony Leungin kasvoista kuvastuvaan kärsimykseen ei voi olla eläytymättä. Hidastempoinen elokuva soljuu taiten käytetyn musiikin tahdissa. Yumeji's Theme on viiltävän kaunis ja Nat 'King' Colen kappaleista etenkin Quizás, Quizás, Quizás tukee tarinaa ja tunnelmaa upeasti. Elokuvan musiikista tehdyn soundtrackin haluaisin kovasti omistaa, mutta se maksaa Amazon.uk:ssa 50 puntaa!
En enää katso In the Mood for Lovea kuin ehkä kerran vuodessa. Pelkään oppivani sen ulkoa ja kadottavani sen suuren elämyksen, jonka elokuvasta saan. Silloin tällöin kaipaan kovasti elokuvan tunnelmaa, värejä, sadetta, nuudelikannuja ja sen musiikkia. Silloin katson YouTubesta esim. tämän trailerin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti