Olen kuullut, että työpäivän aikana tehdään töitä.
Kuumana aurinkoisena päivänä töihin keskittyminen on nollassa. Se ei estä minua yrittämästä työntekoa. Koen kuitenkin kiusallista syyllisyyttä huonosta keskittymisestäni. Siitä eroon päästäkseni määrittelen työni toisella, henkilökohtaisella tavalla. Työtäni ovat myös nämä:
• bloggaan, luen blogeja ja kommentoin
• päivitän Facebookia ja seuraan ystävieni elämää
• haluan innokkaasti tietää, onko blogejani kommentoitu ja kuinka paljon on ollut kävijöitä
• luen kolmea sähköpostia
• seuraan päivän uutisvirtaa eri tiedotusvälineistä.
Näitä puuhaillessa työpäivä kuluu nopeasti. Mutta viimeistään kolmelta alan ihmetellä, mitä ihmettä teen töissä. Silloin ryhdistäydyn, mutta neljältä tai tarkemmin sanottuna 16.15 päättyy työaika. Silloin pitää lähteä kotiin. Plustuntien kerääminen ei ole kunnia-asiani eikä tavoitteeni. Tasapainottelen työaikasaldoani suurimman sallitun miinussaldon tuntumissa.
Koska sitten teen töitä? Enimmäkseen! Suunnittelen, kehitän, verkostoidun, palvelen asiakkaita, kokoustan, kommunikoin ja pidän yllä työpaikan hyvinvointia.
Alussa luettelemani tehtävät tukevat työssäni tarvittavaa osaamista, auttavat jaksamisessa ja pitävät mielen avoimena ja virkeänä.
1 kommentti:
Hei,
Työpäiväsi kuulostaa tutulta :-). Luen sähköpostejani, käyn faceboogissa, luen blogeja ( esim.sinun ) katson maailman tapahtumia nettiuutista. Silti tunnen että olen hyvä tunnollinen työntekijä ( atk-alalla ). Kun on töissä kiirettä, niin sitten tehdään töitä "tukka putkella", mutta kun on hiljasia päiviä niin sitten surffaillaan sen miten työt sallii.
terveisin vierailija
Lähetä kommentti