Parempaa syksyä

Olen kirjoittanut aamusivuja. En joka aamu, aina siihen ei ole aikaa. Aamusivujen takia nousen 45 minuuttia aikaisemmin. Nukkumaan, tai ainakin sänkyyn, menen kahdentoista paikkeilla. Joskus ehkä opin menemään nukkumaan yhdeltätoista, kuten järkevät ihmiset.

Aamusivuja kirjoittamalla olen tajunnut, että

• jos minulla olisi mies, hänen olisi hyvä olla aktiivisempi kuin minä. Aktiivinen muissakin asioissa kuin koneella olemisessa ja elokuvien tai tv-sarjojen katsomisessa. Tarvitsen ihmisen, jonka kanssa lähteä ulos katsomaan ja ihmettelemään maailmaa.
• olen ennätysnopea luovuttamaan oman tahtoni ja elämäni toiselle, joka on minulle riittävän tärkeä, perheenjäsenelle tai rakastetulle.
• olen luovuttanut tahtoni toiselle niin usein ja niin kauan, että en tiedä, mitä elämältäni haluan. Tai mitä minä haluan.

Aamusivuja kirjoittamalla yritän löytää itseni, sen mitä minä haluan. Olen kirjoittanut niitä parisen viikkoa ja tänään on elämä tuntunut sujuvan ihan ok. Aikaisemmin päivän päätteeksi olen ihmetellyt, mihin päivä katosi, olinko oikeasti elossa koko päivän?

 Toivon parempaa syksyä.