Francis Ford Coppolan ohjaaman Bram Stokerin Draculan analysoinnin kolmas ja viimeinen osa.
Ensimmäinen osa on Dracula ja kaksi naista, osa 1a: Mina ja rakastunut prinssi.
Toinen osa on Dracula ja kaksi naista, osa1b: Mina ja eksynyt sielu.
Lucy on Minan tavoin hyveellinen ja kunnollinen neito – sisimmässään. Mutta hän tietää varsin hyvin, mitä miehet haluavat ja leikittelee kolmen kosijansa kustannuksella. Lucyn seksuaalinen halua on vapautunut, irrallaan ja siten poimittavissa. Lucy tajua tilanteen ja valitsee puolisokseen kosijoista tylsimmän. Valinta kertoo myös Lucyn turvallisuudentarpeesta ja sovinnaisuudesta. Totta kai lordi on parempi kuin hullujenhuoneen lääkäri tai amerikkalainen seikkailja.
Joka kerta elokuvaa katsoessani olen ihmetellyt, miksi Dracula valitsee Lucyn uhrikseen. Miksi Mina saa rakkauden ja Lucy hirviön? Lucy on Minan ystävätär, joten Lucyn kautta Dracula on jollain tavalla aina Minan lähettyvillä. Tällainen perustelu ei riitä minulle.
Missään vaiheessa elokuvaa Draculaa ei näytetä verenhimonsa ohjaamaksi hirviöksi, joka puree jokaista vastaantulevaa. Omituisiin kuolemiin viitataan kerrottaessa Draculan laivamatkasta Englantiin, mutta silloinkin katsoja tajuaa Draculan vain tappaneen nälkäänsä. Dracula hallitsee verenhimonsa täysin ja valitsee Lucyn uhrikseen.
Voi olla, että kyse on moraliteetista. Lucyn halukkuus ja seksuaalinen avoimuus eivät sovi nuorelle neidolle 1800-luvun lopun Lontoossa. Siksi Lucy menettää neitsyytensä Draculalle. Siksi Dracula tekee Lucysta vampyyrin ilman omantunnon tuskia.
Lucyn kohtalon kautta Coppola kuvaa Draculan hirviömäisyyttä. Ilman sitä elokuvan Dracula olisi vain rakastunut prinssi, joka tekee kaikkensa saadakseen rakastettunsa itselleen. Ilman Lucya Bram Strokerin Dracula olisi vain rakkauselokuva eikä Draculan hirviömäisyys, sitähän vampyyri on, näkyisi lainkaan.
Coppola ohjaama Bram Stokerin Dracula sai ensiesityksensä vuonna 1992. Viiden vuoden päästä alkoi televisiosarja Buffy, vampyyrintappaja. Buffyn rakastetun, vampyyri Angelin, esikuvana voinee pitää Coppolan vampyyrikuvaa. Angelista alkoi kilttien, lähes hampaamattomien, vampyyrien suosio. Vampyyrisankarit ja paranormaalit romanssit ihmisten ja vampyyrien välillä ovat elokuvissa ja kirjallisuudessa tällä hetkellä hyvin suosittuja.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Francis Ford Coppola. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Francis Ford Coppola. Näytä kaikki tekstit
maanantai 22. maaliskuuta 2010
Dracula ja kaksi naista, osa1b: Mina ja eksynyt sielu
Francis Ford Coppolan ohjaaman Bram Stokerin Draculan analysoinnin toinen osa.
Ensimmäinen osa on Dracula ja kaksi naista, osa 1a: Mina ja rakastunut prinssi.
Kolmas osa on Dracula ja kaksi naista, osa 2: Lucy ja hirviö.
Vasta Jonathan Harkerin vaimona Mina tajuaa tunteensa Draculaa kohtaan. Mina ja rakastunut prinssi kohtaavat vielä kerran. Dracula saapuu nukkuvan Minan luo samaan aikaan kun elokuvan miehet ovat tuhoamassa Draculan kotia Lontoossa. Mina antautuu Draculalle täysin, vaikka tajuaa Draculan tappaneen Lucyn. Rakkauden voima saa Minan anelemaan, että Dracula tekisi hänestä vampyyrin, vapauttaisi myös hänet kuoleman kahleesta. Enää Dracula ei kuuntele omaatuntoaan, silla vampyyri-Minan kanssa hänellä olisi ikuinen elämä.
Hekumalliseksi kuvattu prosessi keskeytyy, kun miehet Van Helsingin johdolla ryntäävät Minan huoneeseen. Mina on kuitenkin ehtinyt maistaa Draculan verta ja muutos ihmisestä vampyyriksi on saanut alkunsa.
Van Helsing tietää, että ainut keino pelastaa Mina on Draculan tappaminen: paalu sydämeen ja pää poikki. Draculan on pakko palata Transylvaniaan, sillä hänen kotinsa on tuhottu. Transylvaniaan matkaavat myös Mina, Van Helsing, Jonathan Harker ja Lucyn kolme kosijaa, jotka janoavat kostoa.
Mina ja Dracula tapaavat toisensa vasta elokuvan lopussa. Dracula on hädin tuskin elossa, sillä Jonathan iski paalun hänen sydämeen. Linnan kappelissa Mina tajuaa, kuinka hän ja Dracula voivat elää ikuisesti yhdessä: hän työntää paalun loppuun asti, sydämen läpi, ja leikkaa Draculan pään irti. Draculan sielu vapautuu kirouksesta ja Mina muuttuu takaisin ihmiseksi.
Siis mitä?
Tiedän toki, että vampyyreilla on syvä katkeruus kristinuskoa kohtaan. Vampyyrit edustavat uskonnottomuutta ja siksi vihkivesi ja risti ovat heille kauhistus. Silti on vaikea ymmärtää, että koko tarinassa olisi kyse siitä, kuinka jumalasta hairahtunut sielu saadaan takaisin jumalalle.
Bram Stoker kirjoittama Dracula julkaistiin 1897. Ehkä silloin vielä eksyneen sielun palauttaminen jumalalle oli ainut mahdollinen loppu tarinalle. Uskonnottomuus ei voinut/saanut voittaa. Mitenkähän olisi, jos Bram Stoker kirjoittaisi tarinansa nyt, 2010-luvulla?
Ensimmäinen osa on Dracula ja kaksi naista, osa 1a: Mina ja rakastunut prinssi.
Kolmas osa on Dracula ja kaksi naista, osa 2: Lucy ja hirviö.
Vasta Jonathan Harkerin vaimona Mina tajuaa tunteensa Draculaa kohtaan. Mina ja rakastunut prinssi kohtaavat vielä kerran. Dracula saapuu nukkuvan Minan luo samaan aikaan kun elokuvan miehet ovat tuhoamassa Draculan kotia Lontoossa. Mina antautuu Draculalle täysin, vaikka tajuaa Draculan tappaneen Lucyn. Rakkauden voima saa Minan anelemaan, että Dracula tekisi hänestä vampyyrin, vapauttaisi myös hänet kuoleman kahleesta. Enää Dracula ei kuuntele omaatuntoaan, silla vampyyri-Minan kanssa hänellä olisi ikuinen elämä.
Hekumalliseksi kuvattu prosessi keskeytyy, kun miehet Van Helsingin johdolla ryntäävät Minan huoneeseen. Mina on kuitenkin ehtinyt maistaa Draculan verta ja muutos ihmisestä vampyyriksi on saanut alkunsa.
Van Helsing tietää, että ainut keino pelastaa Mina on Draculan tappaminen: paalu sydämeen ja pää poikki. Draculan on pakko palata Transylvaniaan, sillä hänen kotinsa on tuhottu. Transylvaniaan matkaavat myös Mina, Van Helsing, Jonathan Harker ja Lucyn kolme kosijaa, jotka janoavat kostoa.
Mina ja Dracula tapaavat toisensa vasta elokuvan lopussa. Dracula on hädin tuskin elossa, sillä Jonathan iski paalun hänen sydämeen. Linnan kappelissa Mina tajuaa, kuinka hän ja Dracula voivat elää ikuisesti yhdessä: hän työntää paalun loppuun asti, sydämen läpi, ja leikkaa Draculan pään irti. Draculan sielu vapautuu kirouksesta ja Mina muuttuu takaisin ihmiseksi.
Siis mitä?
Tiedän toki, että vampyyreilla on syvä katkeruus kristinuskoa kohtaan. Vampyyrit edustavat uskonnottomuutta ja siksi vihkivesi ja risti ovat heille kauhistus. Silti on vaikea ymmärtää, että koko tarinassa olisi kyse siitä, kuinka jumalasta hairahtunut sielu saadaan takaisin jumalalle.
Bram Stoker kirjoittama Dracula julkaistiin 1897. Ehkä silloin vielä eksyneen sielun palauttaminen jumalalle oli ainut mahdollinen loppu tarinalle. Uskonnottomuus ei voinut/saanut voittaa. Mitenkähän olisi, jos Bram Stoker kirjoittaisi tarinansa nyt, 2010-luvulla?
Tunnisteet:
Bram Stokerin Dracula,
elokuvat,
Francis Ford Coppola,
kuolemattomuus,
rakkaus,
sielu,
uskonnottomuus,
vampyyrit
sunnuntai 21. maaliskuuta 2010
Dracula ja kaksi naista, osa 1a: Mina ja rakastunut prinssi
Tämä on ensimmäinen osa analyysistani Francis Ford Coppolan elokuvasta Bram Stokerin Dracula.
Toinen osa on Dracula ja kaksi naista, osa1b: Mina ja eksynyt sielu.
Kolmas osa on Dracula ja kaksi naista, osa 2: Lucy ja hirviö.
Bram Stokerin Draculaa olen vuosia pitänyt yhtenä hienoimpana rakkauselokuvana, jonka olen nähnyt. Draculan rakkaus Elizabethaan yli aikojen koskettaa ja liikuttaa. Voiko hirviömäisessä vampyyrissa olla voimakkaita rakkauden tunteita? Voittaako rakkaus hirviömäisyyden?
Elokuvan alussa Dracula menettää Elizabethansa, joka on tehnyt itsemurhan luullen Draculan kuolleen. Itsemurhan tehneen sielu joutui kadotukseen. Siksi Darcula ei voinut toivoa kohtaavansa Elizabethan uudestaan kuoleman jälkeen. Raivoissaan Dracula kiroaa kirkon ja kristinuskon ja vannoo elävänsä vastaisuudessa vain verellä, koska veri on elämä.
Neljänsadan vuoden kuluttua Dracula löytää Elizabethansa, joka on Jonathan Harkerin kihlattu Mina. Saadakseen Minan kokonaan itselleen, Draculan olisi tehtävä myös Minasta vampyyri. Siihen hän ei pysty, koska rakastaa Minaa liikaa tuomitakseen hänet kuolemaan.
Mina on hyveellisyyden ja kunnollisuuden perikuva. Ystävättärensä Lucyn kanssa hän on kuitenkin kiinnostunut seksuaalisuudesta. Pedanttisten konekirjoitusharjoitusten oheislukemistona hänellä Arabian Nights, joka ei suinkaan kuvituksensa puolesta ollut satukirja. Yhdessä Lucyn kanssa Mina ihmettelee kuvissa olevia rakasteluasentoja. He kääntelevät kirjaa ymmärtääkseen, mitä kuvissa tapahtuu.
Jonathan Harkerin ilmoittaessa matkasta Transylvaniaan omituisen kreivi Draculan luokse nimenomaan Mina haluaa suudella Jonathania. Jonathan ei lähesty Minaa fyysisesti aivan kuin Jonathan ei tuntisi seksuaalista vetovoimaa Minaa kohtaan. Minaa Jonathanin matka järkyttää, sillä hän haluaisi heti naimisiin.
Seksuaaliseen haluun herännyt Mina on Darculalle helppo saalis. Jonathan on poissa, vankina Draculan linnassa, eikä ole viemässä Minaa kynnyksen yli. Mina lumoutuu Draculasta, mutta ei ymmärrä tunteitaan. Draculan ja Minan kohtaamiset ravintolan kabinetissa ovat taianomaisia. Minan nauttiessa aistit herättävää absinttia hän alkaa muistaa aikaisempaa elämäänsä, mutta ei tunnista muistoja omikseen. Dracula on hänestä tuntunut tutulta ensi kohtaamisesta alkaen, mutta hän ei tajua syytä siihen.
Draculan ja Minan kohtaamisissa Dracula on rakastunut prinssi. Dracula elää vain rakkaudelleen, Minalle. Luettuaan kirjeestä Minan matkustaneen Transsylvaniaan Jonathanin luokse Dracula sananmukaisesti itkee silmät päästään. Samalla Minaa varten rakennettu herrasmiehen kuori sulaa pois ja jäljelle jää iljettävä hirviö.
Toinen osa on Dracula ja kaksi naista, osa1b: Mina ja eksynyt sielu.
Kolmas osa on Dracula ja kaksi naista, osa 2: Lucy ja hirviö.
Bram Stokerin Draculaa olen vuosia pitänyt yhtenä hienoimpana rakkauselokuvana, jonka olen nähnyt. Draculan rakkaus Elizabethaan yli aikojen koskettaa ja liikuttaa. Voiko hirviömäisessä vampyyrissa olla voimakkaita rakkauden tunteita? Voittaako rakkaus hirviömäisyyden?
Elokuvan alussa Dracula menettää Elizabethansa, joka on tehnyt itsemurhan luullen Draculan kuolleen. Itsemurhan tehneen sielu joutui kadotukseen. Siksi Darcula ei voinut toivoa kohtaavansa Elizabethan uudestaan kuoleman jälkeen. Raivoissaan Dracula kiroaa kirkon ja kristinuskon ja vannoo elävänsä vastaisuudessa vain verellä, koska veri on elämä.
Neljänsadan vuoden kuluttua Dracula löytää Elizabethansa, joka on Jonathan Harkerin kihlattu Mina. Saadakseen Minan kokonaan itselleen, Draculan olisi tehtävä myös Minasta vampyyri. Siihen hän ei pysty, koska rakastaa Minaa liikaa tuomitakseen hänet kuolemaan.
Mina on hyveellisyyden ja kunnollisuuden perikuva. Ystävättärensä Lucyn kanssa hän on kuitenkin kiinnostunut seksuaalisuudesta. Pedanttisten konekirjoitusharjoitusten oheislukemistona hänellä Arabian Nights, joka ei suinkaan kuvituksensa puolesta ollut satukirja. Yhdessä Lucyn kanssa Mina ihmettelee kuvissa olevia rakasteluasentoja. He kääntelevät kirjaa ymmärtääkseen, mitä kuvissa tapahtuu.
Jonathan Harkerin ilmoittaessa matkasta Transylvaniaan omituisen kreivi Draculan luokse nimenomaan Mina haluaa suudella Jonathania. Jonathan ei lähesty Minaa fyysisesti aivan kuin Jonathan ei tuntisi seksuaalista vetovoimaa Minaa kohtaan. Minaa Jonathanin matka järkyttää, sillä hän haluaisi heti naimisiin.
Seksuaaliseen haluun herännyt Mina on Darculalle helppo saalis. Jonathan on poissa, vankina Draculan linnassa, eikä ole viemässä Minaa kynnyksen yli. Mina lumoutuu Draculasta, mutta ei ymmärrä tunteitaan. Draculan ja Minan kohtaamiset ravintolan kabinetissa ovat taianomaisia. Minan nauttiessa aistit herättävää absinttia hän alkaa muistaa aikaisempaa elämäänsä, mutta ei tunnista muistoja omikseen. Dracula on hänestä tuntunut tutulta ensi kohtaamisesta alkaen, mutta hän ei tajua syytä siihen.
Draculan ja Minan kohtaamisissa Dracula on rakastunut prinssi. Dracula elää vain rakkaudelleen, Minalle. Luettuaan kirjeestä Minan matkustaneen Transsylvaniaan Jonathanin luokse Dracula sananmukaisesti itkee silmät päästään. Samalla Minaa varten rakennettu herrasmiehen kuori sulaa pois ja jäljelle jää iljettävä hirviö.
Tunnisteet:
Bram Stokerin Dracula,
elokuvat,
Francis Ford Coppola,
naiset,
rakkaus,
seksuaalisuus,
vampyyrit
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)