Kuvitteellinen elämä: astrologina toimiminen

Kuvitteellisen elämän harjoitukseen kuuluu toteuttaa ainakin yksi kuvitteellinen elämä. Minulle helpoin ja ehkä rakkain kuvitteellinen elämä oli astrologina toimiminen. Olin harrastanut astrologiaa enemmän tai vähemmän 13-vuotiaasta lähtien. Olin luopunut astrologiasta, sillä ajattelin, ettei minusta koskaan tule yhtä hyvää kuin opettajastani, joka kutsui itseään Suomen parhaaksi astrologiksi.

Runsaan vuoden kirjoitin päivän horoskooppia ensin Kirjastonhoitajattaressa ja sitten Päivän horoskoopissa. Nautin pitkään siitä, että pystyin siihen ja olin siinä hyvä. Käytin jokaisen päivän horoskoopin kirjoittamiseen pari tuntia aamusta. Lopulta se muuttui työlääksi. Aloin kyseenalaistaa sen mielekkyyttä.

Minä en ole astrologi. En halua tulla määritellyksi pelkästään siten. En halua, että astrologia määrittelee minun tai kenenkään muunkaan elämää. Omaa elämää ei voi elää niin, että katsoo ensin päivän aspektit ja päättää sitten, miten päivän aikana toimii. Ei voi jättäytyä hyvien aspektien (esim. Venus konjunktio Jupiter) varaan tai jäädä sänkyyn makaamaan kuun tehdessä oppositiota Saturnukselle. Ei elämä toimi niin.

En usko ennustavaan yleisastrologiaan. En usko, että voi laatia päivän horoskoopin kullekin aurinkomerkille.

Parhaiten astrologia toimii itsetuntemuksen välineenä, mutta silloin on tunnettava oma syntymäkartta. Siihen tarvitaan syntymän tarkka kellonaika ja –paikka. Pelkästä syntymäkartasta ei saa tolkkua, jos ei tunne astrologiaa. Astrologisia tulkintoja saa netistä, mutta astrologin tekemä henkilökohtainen tulkinta on edelleen paras lähtökohta oman kartan tutkimiselle. Jos sen jälkeen kiinnostusta riittää, kannattaa tutustua astrologiseen kirjallisuuteen ja liittyä astrologiseen seuraan.

Lopetettuani Päivän horoskoopin kirjoittamisen olen nauttinut lisääntyneestä vapaa-ajastani. Olen nauttinut siitä, että en enää ole minuutilleen tietoinen planeettojen liikkeistä. Pärjään oikein hyvin ilman sellaista tietoa.