sunnuntai 19. syyskuuta 2010

Parempaa syksyä

Olen kirjoittanut aamusivuja. En joka aamu, aina siihen ei ole aikaa. Aamusivujen takia nousen 45 minuuttia aikaisemmin. Nukkumaan, tai ainakin sänkyyn, menen kahdentoista paikkeilla. Joskus ehkä opin menemään nukkumaan yhdeltätoista, kuten järkevät ihmiset.

Aamusivuja kirjoittamalla olen tajunnut, että
  • jos minulla olisi mies, hänen olisi hyvä olla aktiivisempi kuin minä. Aktiivinen muissakin asioissa kuin koneella olemisessa ja elokuvien tai tv-sarjojen katsomisessa. Tarvitsen ihmisen, jonka kanssa lähteä ulos katsomaan ja ihmettelemään maailmaa.
  • olen ennätysnopea luovuttamaan oman tahtoni ja elämäni toiselle, joka on minulle riittävän tärkeä, perheenjäsenelle tai rakastetulle.
  • olen luovuttanut tahtoni toiselle niin usein ja niin kauan, että en tiedä, mitä elämältäni haluan. Tai mitä minä haluan.
Aamusivuja kirjoittamalla yritän löytää itseni, sen mitä minä haluan. Olen kirjoittanut niitä parisen viikkoa ja tänään on elämä tuntunut sujuvan ihan ok. Aikaisemmin päivän päätteeksi olen ihmetellyt, mihin päivä katosi, olinko oikeasti elossa koko päivän?

 Toivon parempaa syksyä.

5 kommenttia:

Mymskä kirjoitti...

Luulen, että minäkin alan kirjoittaa aamusivuja. Se kuulostaa jotenkin hirmu houkuttelevalta, ja olen lykännyt aloittamista jo pitkään. "Ei aamulla jaksa", "ei ole aikaa" (tämä on kyllä huonoin veruke...), "en jaksa kirjoittaa käsin" jne jne.
Jospa aloittaisin heti huomenna.

Kävin tässä yhtenä päivänä ostamassa uuden muistikirjankin, kun tuntui että tarvitsen sellaista, vaikka minulla ei ollut mitään selkeätä ajatusta mihin sitä tarvitsen (vanhassa päiväkirjassakin on vielä tilaa). Ehkä tämä ajatus oli jossain tuolla alitajunnassa.

Kirjastonhoitajatar kirjoitti...

Tänä aamuna aloin kirjoittaa aamusivuja unenpöpperössä ja yllättäen se tuntui toimivan entistä paremmin. Arjen logiikka on silloin vielä kaukana mielestä ja teksti tulee syvemmältä vailla rationaalisuuden vaatimuksia.

Suosittelen, Mymskä!

Birgitta kirjoitti...

Hienoa! Aamusivujen kirjoittaminen on kyllä hyvä tapa aloittaa päivä. Olet tehnyt hyviä huomioita =)

Itse olen kirjoitellut neljä vuotta joka ilta kiitollisuuden päiväkirjaa. Kirjoitan sitä viimeiseksi ennen nukkumaan menoa.

Aamusivut toimii vähän erilailla kuin nuo minun iltakirjoitteluni. Saat tuota kautta varmasti hyvää virtaa itsellesi.

Kannattaa jatkaa. Itse tiedän jatkaneeni kirjoittelua vain sen vuoksi, että jos joskus pidin viikon tauon, niin huomasin jotain hyvää puuttuvan.

Se aika jonka kirjoittamiselle annat moninkertaistuu hyvänä sinulle =)

Kirjastonhoitajatar kirjoitti...

Kiitos Birgitta kauniista sanoistasi! Kiitollisuuspäiväkirjasta olen kuullut. Keskityn nyt kuitenkin vain aamusivuihin. Kuten sanoit, niiden kirjoittaminen tekee hyvää.

Anonyymi kirjoitti...

voisko niitä yhdistää? Esim. kirjoittamalla aamusivujen loppuun pari ekaa mieleen tulevaa kiitollisuuden aihetta, vaikka sen, että jaksoi taas herätä aiemmin kirjoittaan aamusivuja ;-) Kiitollisuuden aiheet ainakin mulla on niitä pieniä jokapäiväisiä juttuja, vaikka että kahvi on hyvää ja ulkona on kauniin kirpeä syysilma. Niittenkin huomaaminen auttaa.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...